Märta Tikkanen on Helsingissä syntynyt kirjailija. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1953 ja filosofian kandidaatiksi 1958. Kirjailijan työn lisäksi hän on työskennellyt toimittajana ja kolumnistina, äidinkielen opettajana ja Helsingin Svenska arbetarinstitutin rehtorina. Märta Tikkanen on julkaissut lukuisia romaaneja ja runokokoelmia, joissa yhtenä keskeisenä teemana on naisen asema perheessä ja yhteiskunnassa. Tikkanen on saanut teoksistaan useita palkintoja mm. Fredrika Runeberg -palkinnon ja Svenska Litteraturssällskapetin.





Kustantaja Tammi:
Kaksi – Kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta (Två – Scener ur ett konstnär-äktenskap) 2004.
Sofia aikuisena, Elämää MBD:n kanssa (Sofia vuxen med sitt MBD) 1998.
Yksityisalue (Personliga angelägenheter) romaani 1996,
Mä olen kovis (nuortenkertomus) 1994.
Arnaia, mereen heitetty (Arnaia, kastad i havet) 1992.
Suurpyytäjä (Storfångaren) romaani 1989.
Toiveiden puu (Önskans träd) nuortenkertomus 1988.
Punahilkka (Rödluvan) romaani 1986.
Pimeys ilon syvyys (Mörkret som ger glädjen djup) runokokoelma 1981.
Vuosisadan rakkaustarina (Århundradets kärlekssaga) runokokoelma 1978.
Miestä ei voi raiskata (Män kan inte våldtas) romaani 1975.
Kuka välittää Doris Mihailovista (Vem bryr sig om Doris Mihailov) romaani 1974.
Yötäpäivää (yhteislaitos) 1972.
Ei kenenkään maa (Ingenmansland) romaani 1972.
Nyt huomenna (Nu imorron) romaani 1970.

Näytelmät
Ingen får tro att allt är någons fel, musikhörspel (Jesper Nordinin kanssa) 2005.
Arnaía, miniooppera 2002.
Älskap (Anneli Mäkelän kanssa) 1988. Ruotsissa ja Saksassa.
Tristan och Isolde, kuunnelma 1986.
Irtep, lastennäytelmä 1976.
Hälsningar från Doris, kuunnelma 1975.
En enda stor familj (Henrik Tikkasen & Kristin Olsonin kanssa) 1970.
... eller vad tycker ni? TV-näytelmä 1970. Käännetty norjaksi ja islanniksi. Fredrika Runeberg -palkinto 2001
Svenska Akademiens Finlandspris 2000
Svenska Litteratursällskapet, Stora Pris (Tollanderska priset) 1999
Samfundet De Nio 1999
Valtion taidetoimikunnan Suomi-palkinto 1996
Kulturfonden Sverige - Finland 1993
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1983
Pohjoismainen naisten kirjallisuuspalkinto 1979
Kiitos kirjasta -mitali (teoksesta Vuosisadan rakkaustarina) 1978
Svenska Litteratursällskapet 1973, 1979, 1982

Åbo Akademin kunniatohtorin arvo 2005 Vuosisadan rakkaustarina: suomi, norja, tanska, grönlanti, saksa, hollanti, flaami, viro, puola, ranska, englanti, espanja, latvia, slovenia, islanti, färöiska, saame (tulossa)

Pimeys, ilon syvyys: suomi, norja, tanska, saksa

Punahilkka: suomi, norja, tanska, saksa, viro, liettua

Miestä ei voi raiskata: suomi, norja, tanska, saksa, kreikka, englanti, japani, turkki, serbokroatia, ranska (tulossa)

Sofian oma kirja: suomi, norja, tanska, saksa, hollanti, kreikka

Suurpyytäjä: suomi, norja, tanska, saksa, grönlanti

Arnaia: suomi, norja, tanska, saksa, englanti (otteita)

Yksityisalue: suomi, norja, tanska, saksa, puola Rakkauden epätoivon tähden 2005 (Maarit Pyökäri & Kirsi-Kaisa Sinisalo).

Punahilkka 1987 (Liisa Urpelainen & Laura Jäntti).

Pimeys ilon syvyys 1981 (ruotsiksi, suomeksi ja saksaksi).

Vuosisadan rakkaustarina dramatisoitu hyvin monelle kielelle: suomeksi ensimmäisen kerran 1979 (Liisi Tandefelt) ja ruotsiksi ensimmäisen kerran 1979 (Kristin Olsoni); lisäksi Ruotsissa (20), Tanskassa ja Norjassa (muutama), Islannissa, Fäärsaarilla, Belgiassa (muutama), Saksassa (ainakin 50), Itävallassa, Sveitsissä, Englannissa, Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Sveitsissä (muutama ranskaksi), Virossa, Espanjassa, Baskiassa sekä Australiassa (kuunnelma).

Miestä ei voi raiskata 1978 (Jörn Donner).