Pirjo Tuominen (Rantanen) on syntynyt (v. 1939) ja kasvanut Lappeenrannassa. Hänen isän puolen laaja suku on Kalannista ja Laitilasta, äidin taas Pohjois-Karjalasta ja Savosta. Hän asui ja työskenteli pitkään pääkaupunkiseudulla mm. mainostoimittajana, tiedottajana ja Suomen Käsityön Ystävien toimitusjohtajana. Hän muutti Satakuntaan ja toimi kirjailijantyönsä ohella yksityisyrittäjänä ja paikallisradion johtajana. Nykyisin hän asuu Sastamalassa (ent.Vammala) ja on päätoiminen kirjailija.

Pirjo Tuominen on kirjoittanut 41 teosta. Tuomisen kolmestakymmenestäneljästä romaanista valtaosa on historiallisia, ja teokset kuvaavat usein 1700- ja 1800-lukujen elämää Suomessa. Romaaneista välittyy Tuomisen liike- ja talouselämän tuntemus: hänellä on kyky kertoa elävästi maamme varhaisista teollisuusyrityksistä ja -suvuista. Tuominen on kirjoittanut myös elämäkertoja ja historiikkeja – kuten Sanelma Vuorteen, Kyllikki Virolaisen ja Mielikki Ivalon elämäkerrat, pamfletin Tapaus Asko, Harjulan taiteilijakodin historiikin Memento vivere sekä Backaksen kartanon historiikin. Hän on kirjoittanut myös omasta kohtalostaan sotaorpona Leena Laulajaisen toimittamassa kirjassa Sota-ajan lapset, jossa kirjailijat kuvaavat sota-ajan ja sodan vaikutuksia elämäänsä.


Esikoisromaani Mariaana, Vantaan tytär (1978) sijoittuu Tuomarinkylän kartanoon. Kirjasta ilmestyy uusi painos syyskuussa 2008 Pirjo Tuomisen 30-vuotistaitelijajuhlavuoden kunniaksi. Viipurissa toimineen Hackmanin kauppahuoneen vaiheita kuvaavat romaanit Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982) filmattiin aikoinaan televisiolle. Romaanit Kenraalitar (1989), Ruukinkartanon rouva (1990) ja Hovikosken valtiatar (1991) muodostavat SUURIRUHTINAANMAA -sarjan. Villit vedet (1992) ja Ylpeät purjeet (1993) kertovat 1800-luvulla Alaskassa sijainneesta suomalaisesta siirtokunnasta. Hakaniemen kaunis Helene (1995) kertoo Helene de Jankewitschistä ja konepajan perustaneesta Stenbergien liikemiessuvusta. Kaarina Hannuntytär (1999) kertoo Juhana-herttuan jalkavaimon tarinan 1500-luvun Suomesta. Kokemäki-sarja (Suuren joen maa, Tulen pojat, veden tyttäret , Kuningasväylä) herättää henkiin Satakunnan vanhojen sukujen, kartanoiden ja ruukkien historian 1700- ja 1800 –luvulla. SATAKUNTA-sarja (Itkevät syvät vedet, Sillat yli joen, Kultavainiot ja Maan nälkä) kertoo kansalaissodan jälkeisestä Suomesta, ja nosti esiin katkerat kokemukset Satakunnassa. Mies metsätieltä (2000) on jännitysromaaniksi kiertyvä lähimenneisyyteen sijoittuva teos. Täydellinen nainen (2000) on kertomus säteilevästä diivasta, jossa ruumiillistuu miesten unelma täydellisestä naisesta sekä hänen tyttärestään, joka joutuu olemaan äitinä omalle äidilleen. Vihreät oksat (2004) on sukuromaani, jonka keskipisteenä on talo Lappeenrannan Kaivokadulla. Linnat (2005) on tutkimusretki aikanaan Suomen rikkaimman miehen, tukholmalaisen suurliikemies Bengt Magnus Björkmanin vaiheisiin. Hän rakennutti poikineen Fiskarsin ja Pohjanmaan Orisbergin ruukinlinnat, sekä hiljattain kunnostetun Satakunnan Wuojoen kivilinnan. Alakuloinen romaani (2006) kuvaa verevästi unelmien ja todellisuuden ristiriitaa.

Pirjo Tuominen on kirjoittanut myös näytelmiä. Kesällä 1998 esitettiin Vantaankoskella näytelmää Mariaana ja Nakkilassa näytelmää Kruunu, kartano ja kylä. Itkevät syvät vedet on dramatisoitu näytelmäksi nimeltä Kyynelten polttama maa, jota on esitetty Huittisissa Risto Ryti -salissa. Lappeenrantalainen Omenapuun Teatteri esitti näytelmää syksyllä 2008.
Suositun Satakunta-sarjan pohjalta tehty näytelmä LINDA JA JOEL saa ensi-iltansa Porin teatterissa 24.1.2009.
Romaanit:
Tuonelan joutsen, syksy 2011
Perintömaat, 2010
Naistenvalssi, 2009
Kotiopettaja, 2008
Maan nälkä (Satakunta-sarja), 2007
Alakuloinen romanssi, 2006
Linnat, 2005
Vihreät oksat, 2004
Kultavainiot (Satakunta-sarja), 2003
Sillat yli joen (Satakunta-sarja), 2002
Itkevät syvät vedet (Satakunta-sarja), 2001
Mies metsätieltä, 2000
Täydellinen nainen, 2000
Kaarina Hannuntytär, 1999
Tulen pojat, veden tyttäret (Kokemäki-sarja), 1998.
Kuningasväylä (Kokemäki-sarja), 1997.
Suuren joen maa (Kokemäki-sarja), 1996.
Hakaniemen kaunis Helene, 1995.
Huvila Aurinkorannikolla. Tammi 1994.
Ylpeät purjeet (Alaska-sarja), 1993.
Villit vedet (Alaska-sarja), 1992.
Hovikosken valtiatar (Suuriruhtinaanmaa-sarja), Tammi, 1991.
Ruukinkartanon rouva (Suuriruhtinaanmaa-sarja), Tammi 1990.
Kenraalitar (Suuriruhtinaanmaa-sarja), Tammi 1989.
Edustusrouva. W+G 1987.
Herrasmies. W+G 1987.
Jälkeemme kukkiva maa. KY 1986.
Puoliherran huone. KY 1986.
Nukkeleikki. KY 1985.
Puhtaana käteen. KY 1984.
Keskeneräinen elämä. KY 1983.
Sinun vuorosi tulee. KY 1983.
Myrttiseppeleet. KY 1982.
Arvoisa rouva Marie. KY 1981.
Tuuliajolla. KY 1980.
Sinisilmä. KY 1979.
Mariaana, Vantaan tytär. KY 1978. up Tammi 2008

Elämäkerrat:
Madame (Sanelma Vuorre), Tammi 1991.
Kyllikki (Kyllikki Virolainen), Otava 1985.
Visavuoren paljasjalka (Mielikki Ivalo). WG 1984.
Tapaus Asko (pamfletti). KY 1983.
Muistelmia nuoruusvuosiltani (Kirsti Gallen-Kallela) yhdessä Kaari Raivion kanssa. WG 1982. (Julkaistu myös nimellä Suuren isän varjossa. Otava 1997.)

Historiikit:
Memento vivere – muista elää. Harjulan taiteilijakodin kultakausi. Tammi 2004.
Backas – kartano elää. Tammi 1988.

Lisäksi erilaisia toimitustöitä.

Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy:n tunnustuspalkinto 2001 (kaksi kertaa)
Nortamo-palkinto 2000


Tuomisen romaanit Arvoisa rouva Marie (1981) ja Myrttiseppeleet (1982) filmattiin televisiolle.

Pirjo Tuominen on kirjoittanut myös näytelmiä:
Kesällä 1998 esitettiin Vantaankoskella näytelmää Mariaana ja Nakkilassa näytelmää Kruunu, kartano ja kylä. Itkevät syvät vedet on dramatisoitu näytelmäksi nimeltä Kyynelten polttama maa; sitä on esitetty Huittisissa Risto Ryti -salissa.
Satakunta-romaanisarjan kahden ensimmäisen osan (Itkevät syvät vedet ja Sillat yli joen) pohjalta dramatisoitu näytelmä Linda ja Joel saa ensi-iltansa porin teatterissa 24.1.2009.