ISBN: 978-951-31-4021-2
Luokka: 84.2
Koko: 134 x 213 mm
Sivuja: 182
Sidos: Sidottu
Kannen tekijä: Taina Markko
Ilmestyy: heinäkuu 2007
|
Järvelä Jari: Romeo ja Julia
Romeo: Nuori rakkaus on maailman valo. Se ei ole sokea, vaan kaikkinäkevä silmä. Se on väkevämpi kuin kuolema, paljastakaa päänne ja polvistukaa sen saapuessa. Turha valittaa, kun jäätte eteen ja telaketjut rusahtelevat yli. Oma vika.
Romeo ja Julia on kertomus kaikkivoipaisuudesta ja pakenemisesta. Romaanissa on muun muassa nuorta rakkautta, umpihankihiihtoa, panssarivaunuja, upottavia avantoja ja jääpuikoin koristeltu mummolan kammari.
Jari Järvelä on entiseltä ammatiltaan opettaja, vaikka sillä on hyvin vähän tekemistä uuden romaanin kanssa. Kirjoittamisen hän keksi tien numero 59 pientareella liftatessaan noin puolensataa kertaa Lusista Jyväskylään.
En mä tarkoittanut että sun pitäisi kuolla, jos sä siitä loukkaannuit, kuiskaan Julialle. Haluan elää sun kanssa mahdollisimman pitkään sata vuotta mutta en mä ilman sua haluaisi elää, eli jos vain puoli taloa romahtaisi, niin toivoisin että jäisin itse sen alle, niin sä voisit jatkaa elämääsi. Olisi kamalaa, jos sä sen sijaan rusentuisit sen puolikkaan talon alle ja mä jäisin itse henkiin.
Nukkuisin tyytyväisenä heräisin aamulla, ensimmäinen näky olisi sun murskaantunut heteka, mä olisin elävä ruumis sen jälkeen, söisin aamupalaksi puuroa ja asidofilusjogurttia ettei pieretä ikinä ja menisin toimistoon, ei vaan musta tulisi opettaja, mä käyttäisin Cavaletin salkkua uskallan kerran vuodessa polttaa pikkujouluna sikarin, juoda pullon portteria. Krapula kestää 5 päivää vannon polvillani etten juo enää koskaan.
« Palaa kirjan esittelyyn
“Järvelä runnoo tekstillään suoraan ytimeen. Henkilöhahmot ovat lapsellisia ja yksioikoisia, mutta silti tavattoman moniulotteisia ja taidolla rakennettuja. --- Finlandia-ehdokkaaksi yltänyt romaani jää kummittelemaan mielen pohjallille pitkäksi aikaa.
– Heini Sivonen, Ilta-Sanomat 24.11.2007
“Järvelä tavoittaa mesettävän teinin poukkoilevan maailman, jonka kokeminen hämmentää aikuista lukijaa.”
– Piia Sainio, Anna 2007/42
“Järvelä on kulttuuri- ja tyylitietoinen kirjailija, joka ei operoi tyhjiössä. Han lainaa, varioi ja luo omapäisesti uutta. Romeo ja Julia on kekseliäisyydessään nerokas romaani, joka ei tyhjene yhdellä lukemisella.”
– Sinikka Viirret, Kainuun Sanomat 27.10.2007
“Jari Järvelän tuotanto jatkuu vahvana. Hänen tekstissään on taiteen vaikuttavaa ja tarttuvaa intohimoa.”
–Lapin Kansa 28.9.2007
“Kannattaa tarttua tähän viattoman lemmen ja karvevalistisen kauhun kuplivaan seokseen.”
– Paula Koskimäki, Etelä-Suomen Sanomat 26.8. 2007
“ Järvelä on verraton sanataituri. Hänen tilannekomiikkansa ja absurdi huumorinsa itkettävät ja naurattavat yhtä aikaa.”
– Margit Arvonen, Iltalehti 21.9.2007
“Järvelä tarttuu arvottamatta ja samalla intensiteetillä ja uskalluksella rumaan ja kauniiseen, hyvään ja pahaan, karkeaan ja herkkään ja arkiseen ja ylevään ja luo niistä elämää. joka kauhistuttaa ja koskettaa.
Kannattaa kokeilla.”
– Raija Hakala, Pohjolan Sanomat 21.8.2007
“Järvelä onnistuu taas upealla tavalla yhdistämään huvittavan ja koskettavan. Hänen tekstinsä menee johonkin syvälle mielen kerroksiin ja vaatii jälkeensä pitkän hiljaisuuden. Suomalainen maisema kirpeässä alkukeväässä on tosi.”
– Soili Hämäläinen, Kymen Sanomat, 5.9.2007
“Romeo ja Julia on hallittu ja tinkimätön teos, joka ei mielistele lukijaansa vaan latoo kortit pöytään – tälllaista elämä on kun sitä tietyltä kantilta katsoo.”
– Juha Virkki, Kouvolan Sanomat 7.9.2007
“On melkein käsittämätöntä, miten Järvelä onnistuu kuljettamaan rinnakkain kauniin rakkauden kuvauksen, hulvattoman huumorin ja karmivan kauhun.”
– Riitta Kurkijärvi, Aamulehti 3.9.2007
“On taitolaji kirjoittaa puhekieltä niin, ettei se kalahda korvaan teennäisenä yritelmänä. Jari Järvelä taitaa lajin erinomaisesti, hänen uusin romaaninsa Romeo ja Julia karistaa pois kaikki edellisistä teoksista tutut kansallismaiseman kirjaamisen keinot.”
– Kaisa Kurikka,Turun Sanomat 23.7 .2007
“Kyllä, nykymuodossaankin Romeo ja Julia on rakkauden korkea veisu. Siitä huolimatta, että se lentää ennätyksellisen matalalla ihmisen pienuudessa ja puuceenalusarjessa.”
– Antti Majander, Helsingin Sanomat 1.8.2007
|
