ISBN: 978-951-31-4397-8
Luokka: 84.2
Koko: 124 x 200 mm
Sivuja: 134
Sidos: Sidottu
Kannen tekijä: Tiitinen Nikolai
Ilmestyy: syyskuu 2008
|
Tiitinen Esko-Pekka: Villapäät
Kaikki ei ole kaupan: Villapäät on tarina nuorista joita lämmittää yhteinen aate.
Kun me muutettiin tänne, mie en aluksi oikein osannut puhua. Mie saatoin sanoa mä ja mie sekaisin samassa lauseessa ja lopulta kaverit rupesivat kutsumaan mua Mämieksi. Aluksi se tuntui pilkalta, ja sitä kai se olikin, mutta lopulta Mämiestä tuli mun taiteilijanimi.
Timppa on viisitoistavuotias nuori, joka on muuttanut asumaan pienelle paikkakunnalle Itä-Suomeen. Koulu ei pahemmin kiinnosta ja elämäkin tuntuu aika sekavalta. Kaikki on hakusessa, kielikin. Mutta sitten yhdellä musiikintunnilla opettaja vetää oikeasta narusta, antaa Timpan käteen kitaran ja pyytää häntä kavereineen tekemään yhdessä esityksen. Siitä saa alkunsa myllerrys, jonka tuloksena syntyy bändi Villapäät.
Timppa ja Teija sattuvat katsomaan yhdessä elokuvan Henry Dunantista, Punaisen Ristin perustajasta ja se sytyttää heissä kipinän. He pyytävät mukaansa Piken ja Tomin ja alkavat valmistaa esitystä Punaisen Ristin tilaisuuteen. Välillä koko homma meinaa mennä puihin, mutta lopulta kaikki neljä nuorta ovat valmiita panemaan itsensä likoon. Villasukat päässä nelikko synnyttää muodin, jonka takana on halu nähdä kauemmaksi.
« Palaa kirjan esittelyyn
‘’Tiitinen’s narrative is fresh realism flavoured with verbal wit, and the depiction of the young people is very true and convincing. Villapäät is short for a youth novel at only 134 pages, but it is made substantial by its content and style. It holds its place well among other Finlandia Junior winners.’’
–Kaarina Kolu, Virikkeitä 2010/2
“Villapäät onkin raikas, rento, pehmeisiin arvoihin ja tulevaisuuteen luottava kirja”
–Virikkeitä, 2009/1
“Vaikket pitäisi lukemisesta, Villapäät voi muuttaa kantasi. Suosittelen kaikille.”
– Jarno Pirinen, Lukufiilis 2009/1
“Tiitinen kuvaa nuorten intoa ja luovaa prosessia vastustamattoman hauskasti ja pystyy näyttämään, ettei jännitteen syntymiseen tarvita tragediaa. Riittää, kun tekee henkilöistä ihmisiä, joilla on täysi tunneskaala ja Timpan tapayuksessa vielä kyky sekä mokata että tehdä parannus – tähteys kun nousee välillä myös lettiin.
– Tuula Korolainen, Lapsemme 2009/1
“Villapäät muistuttaa, että kovassakin maailmassa meillä on edelleen lupa uskoa hyvyyteen.”
– Demi 2009/1
“Kirjassa on vauhtia, hersyvää huumoria sekä vivahteikasta kieltä. Tarinan eloisuutta lisää vielä taitavasti käytetty, vuolaana soljuva murre.”
– Raili Kettunen, Kotimaa 2008/46
“Tiitisen teksti on häpeilemättömän optimistista ja idealistista, mikä on ilahduttan tuoretta nuortenkirjallisuudessa.”
– Marika Laijärvi, Savon Sanomat 19.11.2008
“Villapäät on vauhdikas ja oivaltava tarina nuorista, jotka kokevat jotain suurta yhdessä ja oivaltavat elossa olon hienouden. Villapäät kertoo yhteisestä aatteesta, valvotuista öistä unelmien äärellä ja halusta nähdä kauemmaksi.”
Pirita Tolvanen, Avun maailma (SPR) 4/2008
“Villapäät onkin yhtä aikaa globaali ja samalla hyvinkin paikallinen nuortenkirja.”
– Sirpa Sutinen, Karjalainen 7.11.2008
“Villapäissä on tutunoloiset einekset. 15-vuotias Timppa muutta vieraalle paikalle, saa kitaran, rakastuu tyttöön ja vetää keikan. Mutta Tiitinen nappaa heti niskasta, koska hän kirjoittaa ajoittain suorantaan riemastuttavaa kieltä. Murre, riimit ja nuoruuden mutkattomuus kuuluvat kielestä.”
– Jussi Alroth, Helsingin Sanomat 7.11.2008
“Pikkupaikkakunnalle sijoittuva bändikirja käsittelee musiikin tekemisen ohella nuoren miehen luomisen tuskaa ja herkkää ensirakkautta. Lisämausteena murre, raikas huumori ja nokkelat kielikuvat.”
– Junior-Finlandia -palkinnon ehdokasvalintalautakunnan perusteluista
|
