Jarl Hellemann -palkinnon ehdokkaiksi valittu viisi korkeatasoista käännösromaania

10.11.2016

Vuoden parhaan käännöskirjan tittelistä ja vuoden 2016 Jarl Hellemann -palkinnon voitosta kisaavat seuraavat viisi laadukasta teosta ja niiden suomentajat:

Elena Ferrante: Loistava ystäväni suom. Helinä Kangas / WSOY
Kuninkaiden kirja suom. Jaakko Hämeen-Anttila / Otava
Emma Cline: Tytöt suom. Kaijamari Sivill / Otava
David Foster Wallace: Kummatukkainen tyttö suom. Juhani Lindholm / Siltala
Linn Ullmann: Rauhattomat suom. Katriina Huttunen / Like

Kustannusosakeyhtiö Tammen vuonna 2014 perustaman Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin kirjallisesti korkeatasoisten alkuteosten laadukkaan käännöstyön merkitystä sekä nostaa käännöskirjallisuuden tunnettuutta.

Jarl Hellemann -palkinnon raatiin vuonna 2016 kuuluvat puheenjohtajana pitkäaikainen kustannusalan ammattilainen, journalisti ja yritysjohtaja Jaakko Tapaninen sekä jäseninä kirjailija Sami Hilvo ja Kristiina Taivalkoski-Shilov, joka on Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän professori.

Jarl Hellemann -palkinto short list 2016: Perustelut

Elena Ferrante: Loistava ystäväni
Suomentanut Helinä Kangas (WSOY 2016)
Salanimellä kirjoittavan Elena Ferranten romaani Loistava ystäväni (L’amica geniale, 2011) on ensimmäinen osa kirjailijan kiitetystä neliosaisesta romaanisarjasta ja sitä on luonnehdittu proustilaiseksi kuvaukseksi kahden naisen ystävyydestä. Teoksen minäkertoja Elena kuulee ystävänsä Lilan pojalta tämän kadonneen tarkoituksellisesti jälkiä jättämättä. Vastavedoksi Elena päättää kirjoittaa heidän ystävyytensä tarinan muistiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Helinä Kankaan tyylikäs suomennos välittää hienosti teoksen eleettömän tyylin ja mukaansatempaavan kerronnan.

Kuninkaiden kirja
Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila (Otava 2016)
Jaakko Hämeen-Anttilan suomennos Iranin kansalliseepoksesta Kuninkaiden kirja (Shahnameh) on vauhdikas kertomus Persian valtakunnan syntyajoista ennen islamin tuloa Iraniin. Alun perin runoilija Ferdowsin 1000 vuotta sitten kirjoittama teos on täynnä seikkailuja, taisteluita ja romantiikkaa. Kirja sopii niin lapsille kuin liikkeenjohtajillekin, matkailijoille kuin Lähi-idän historiasta ja kulttuureista kiinnostuneillekin. Hämeen-Anttilan käännös persiasta suomeksi on nautinnollinen ja hänen kirjan jälkisanoissa tarjoamansa taustoitus kiehtova ja hyödyllinen.

Emma Cline: Tytöt
Suomentanut Kaijamari Sivill  (Otava 2016)
Emma Clinen esikoisromaanin Tytöt (The Girls, 2016) elävät hippiaikaa Kaliforniassa, jossa teini-ikäisen kertojan Evien maailmantuska kohtaa vapaan seksin. Pitkästynyt, pettynyt ja epävarma Evie haluaa löytää uuden tavan elää ja nousee mustaksi maalattuun hippibussiin, joka vie kommuuniin. Rakkauden kesä 1969 kuitenkin päättyy ja viattomuuden aika on pian ohi.
Kirja ei tyydy olemaan vain loistava kuvaus teini-iästä ja tyttönä olemisen vaikeudesta tai raukeasta kalifornialaisesta idealismista ja sen mahdottomuudesta tai mansonilaisesta hyväksikäytöstä ja murhista vaan laajenee kysymykseksi siitä, onko ihmisen paratiisia ylipäätään tarjolla.
Kaijamari Sivillin käännös on varmaotteinen ja sulava ja antaa pääosan Clinen vahvalle äänelle ja tarkalle psykologiselle silmälle. Lukijan tehtäväksi jää nautinto.


David Foster Wallace: Kummatukkainen tyttö
Suomentanut  Juhani Lindholm (Siltala 2016)
David Foster Wallacen kahden kokoelman kooste Kummatukkainen tyttö  (Girl with Curious Hair, 1989) hurmaa hulvattomalla karnevalismillaan ja hyytää kuvauksillaan ihmisen eksistentiaalisesta tyhjyydestä — usein samassa lauseessa, vyöryen ja velloen, jopa pilkatenkin, mutta aina haastaen.
Kummatukkainen tyttö kuorii eteemme maailman, jossa harva on sitä, miltä näyttää. Maailma on arvaamaton paikka. Sitäkin arvaamattomampi on ihmisen mieli, josta David Foster Wallacen lähes mielipuolinen teos on hienolla tavalla karmaisevakin esimerkki. Wallace oli aikaansa edellä. Wallace on nyt.
Kokoelma on kirjallinen aarrearkku, jonka kääntyminen toiselle kielelle ei ole itsestäänselvyys. Juhani Lindholm on siinä kuitenkin mestarillisesti onnistunut.

Linn Ullmann: Rauhattomat
Suomentanut Katriina Huttunen (Like 2016)
Rauhattomat (De urolige, 2015) on Linn Ullmannin kuudes romaani, jossa kirjailija kuvaa vanhempiensa rakkaustarinaa ja omaa lapsuuttaan. Teos on vahvasti omaelämäkerrallinen ja sen keskiössä ovat rakkaus eri muodoissaan, perheen dynamiikka, muistaminen sekä todellisuuden ja fiktion välinen suhde. Katariina Huttunen tekee suomennoksessa takuuvarmaa työtä. Teksti on tyyliltään vivahteikasta ja soljuvaa suomea.   

Jarl Hellemann -palkinto, 5000 euroa, jaetaan parhaan käännöskirjan suomentajalle toukokuun 2017 lopulla järjestettävän Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin yhteydessä.

Lisätietoja:
raadin puheenjohtaja Jaakko Tapaninen, p. 040-5080062, jaakko@greatpoint.fi
Tammi, kirjallisuusyksikön johtaja Outi Mäkinen, p. 010 5060 323, outi.makinen@tammi.fi
Suomen Kirjasäätiö, asiamies Elina Makkonen, p. 040 722 39 88, elina.makkonen@kustantajat.fi