Arvoteosmyynti

Arvoteos – kirjojen aatelia

Tammella on vuosikymmenten perinteet numeroitujen arvoteosten julkaisijana. Arvoteosten aihepiirejä ovat historia (muun muassa sotahistoria), perinne, muotoilu ja design.

Arvoteoksia painetaan vain rajattu, yksilöllisesti numeroitu ensipainos. Suurikokoiset arvoteokset ovat runsaasti ja monipuolisesti kuvitettuja, ja graafinen asu on pienintä yksityiskohtaa myöten huolellisesti toteutettu. Teokset painetaan korkealuokkaiselle taidepainopaperille.

Arvoteos on keräilijän aarre, juhlava ja ajaton lahja.

Saatavilla olevat arvoteokset

Suomalaisuutta veistämässä
Eemil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä

Suomi ei saavuttanut itsenäisyyttään väkirikkaan kansan, vahvan armeijan tai suurten luonnonrikkauksien ansiosta. Pohjan valtiolliselle itsenäisyydelle loivat oma kieli ja kulttuuri: kansanrunous, kirjallisuus, kansanopetus, musiikki, käsityöt ja kuvataiteet. Vuonna 1917 itsenäiseksi julistautuneen valtion peruskivi oli sivistyksellinen.

Suomalaisuutta veistämässä kertoo siitä, miten Eemil Halosen elämä ja työ synnytti suomalaista kulttuuria. Hän oli sen jykeväkätinen rakentaja ja yksi niistä, jotka toivat Suomen nimen kansainvälisiin yhteyksiin.

Kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) syntyi savolaiseen monilahjakkaaseen taiteilijasukuun. Työteliään ja käsistään kätevän Halosen taidot noteerattiin jo varhain, ja hänestä sukeutui suomalaisen taide-elämän vaikuttaja. Suomalaisuutta veistämässä kertoo 1900-luvun suomalaisen taiteen tilasta ja kansainvälistymisestä sekä kuvaa taiteemme kehitystä itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Eemil Halonen oli tarkkasilmäinen kansankuvaaja, ja hänen työnsä levisivät ympäri Suomea. Kuuluisimpia töitä ovat mm. Suomitalon julkisivun veistokset Helsingissä, Minna Canthin patsas Kuopiossa, Lallukan talon veistokset Viipurissa, Haukipojat Helsingin Seurahuoneella, Kalevalan innoittamat Impi ja Pohjolan emäntä sekä lukuisat merkkimiesten muotokuvat ja hautamuistomerkit.

Lapinlahtelainen kirjailija, FM Minna Kettunen (s. 1968) on julkaissut elämäkertoja, tietokirjoja, näytelmiä, lauluja sekä kolumneja useissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Hänen esikoisteoksensa Halosen taiteilijasuku (Tammi 2001) oli Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana. Minna Kettunen vaalii kulttuuriperintöä myös toimimalla perheyrittäjänä Juhani Ahon syntymäkodissa Väärnin Pappilassa, jonka peruskorjaushankkeen hän johti onnistuneeseen lopputulokseen.

Suomalaisuutta veistämässä

Eemil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä
Kirjan koko: 280 x 320 mm, sivumäärä 392
Teos on sidottu koviin ylivetokansiin, kluutti, foliopainatus
Painettu taidepainopaperille
Kansi, kirjan graafinen suunnittelu ja taitto Pekka Krankka
Kuvien reproduktio Kari Lahtinen
Painettu 1500 numeroitua kappaletta EU:ssa 2019
Kustantaja Tammi ISBN 978-952-04-0376-8

________________________________________________________________________________________________________

Kiehtova keskiaika
KIVIKIRKOT
Matka keskiajan katoliseen Suomeen

 

Suomalaisissa keskiajan kivikirkoissa on jotain lumoavaa. Johtuuko se niiden jylhästä, kivisestä olemuksesta? Vai siitä, että ne ovat niin vanhoja, yli puolen vuosituhannen takaisia? Vai kirkon sisällä aistittavasta tunnelmasta?

Kansallisten aarteidemme, keskiaikaisten kivikirkkojen lumovoima juontuu kaikesta tästä. Vaikka kivikirkot ovat tähänastisen olemassaolonsa aikana kokeneet muutoksia – vähintään ne ovat saaneet saarnatuolin ja penkit, joita niissä ei keskiaikana ollut – ovat niiden turvallisen jykevät seinämuurit ennallaan. Ne johdattavat ajatukset kymmenien sukupolvien takaisiin esivanhempiimme, jotka osallistuivat kirkkojen rakennustyöhön. Millaisista lähtökohdista näiden jylhän komeiden kirkkojen rakentaminen kumpusi? Millaista oli keskiajan ihmisten hengellinen elämä, mitä he tunsivat käydessään kotikirkkonsa tuolloin hämärässä tunnelmassa?

KIVIKIRKOT – Matka keskiajan katoliseen Suomeen tutustuttaa meidät maamme kivikirkkoihin. Liikkeelle lähdetään vanhimmista pitäjänkirkoista Ahvenanmaalla, mistä reitti vie Turun tuomiokirkkoon ja sieltä edelleen Varsinais-Suomeen, ensin länsirannikon tuntumaan ja sitten Turun eteläpuolelta itään päin. Uudenmaan rannikkoa jatketaan Viipuriin asti. Sieltä siirrytään Hämeeseen ja edetään idästä länteen Satakuntaan. Lopuksi edetään Pohjanlahden rannikkoa Kemijoen suulle, missä pystytettiin viimeisimpiä keskiajalla alkuun saatettuja kivikirkkoja.

Upeissa, valokuvissa kirkot esiintyvät kaikkina vuodenaikoina, kuten todellisuudessakin. Teoksen kuvat ovat valokuvaaja Kimmo Taskisen upeaa työtä, Taskinen on kuvannut kirkot vain tätä teosta varten. Kirkot näyttäytyvät osana maisemaa, johon ne tänään kuuluvat. Tutustumme myös lukuisiin kauniisiin ja kiinnostaviin yksityiskohtiin niin kirkkojen sisällä kuin ulkonakin. Tekstissä pääpaino on keskiajassa, mutta kirkkojen myöhemmätkin vaiheet tulevat valaistuksi. Ääneen pääsevät kirjoittajan lisäksi monet eri aikoina eri kirkoissa käyneet tai niissä virkaansa hoitaneet, jotka kertovat omia havaintojaan ja tunnelmiaan kirkoista.

Kullakin kirkolla on erikoispiirteensä, joita paikalliset olot ja mahdollisuudet sekä eri rakennusmestarit ovat niille antaneet. Jokaisella on ollut omat vaiheensa ja kohtalonsa vuosisatojen historian virtojen pyörteissä. Vaikka yhteisiä piirteitä onkin paljon, on jokainen kirkko erityinen. Ne ovat kaikki yksilöitä.

Kirjoittanut historiantutkija, filosofian tohtori Anssi Mäkinen
Valokuvat Kimmo Taskinen
Kirjan koko 280 x 320 mm
Sivumäärä 444
Teos on sidottu koviin ylivetokansiin, perinteinen puoliranskalainen sidos nahkaselällä, metallifoliointi
Painettu taidepainopaperille
Kansi, kirjan graafinen suunnittelu ja taitto Markus Itkonen
Painettu 1 000 numeroitua kappaletta Porvoossa 2019
Kustantaja Tammi
ISBN 978-951-31-9470-3

________________________________________________________________________________________________________

Tutankhamon

Täydellinen käsikirja Tutankhamonin haudan aarteista.

Ymmärtääksemme nykyaikaa ja tulevaa on meidän tunnettava ihmiskunnan menneisyyttä. Ainutlaatuinen ja kattava teos Tutankhamonin haudan aarteista avaa väyliä kiehtovaan historian aikakauteen.

Tutankhamonin haudan löytyminen oli egyptologian historian merkittävimpiä tapauksia, koska hauta oli suurelta osin koskematon, ja lisäksi löydöstä liikkui runsaasti ihmeellisiä tarinoita. Faarao Tutankhamonin hauta ja sen hämmästyttävät aarteet ovat kaikkien aikojen tunnetuin arkeologinen löytö.

Tämä upeasti kuvitettu tietokirja johdattaa lukijan tutkimusmatkalle haudan kammioihin samassa järjestyksessä, jossa arkeologi Howard Carter ne aikanaan löysi. Tohtori Zahi Hawass kuvailee kiehtovasti, miltä haudan löytäminen ja avaaminen mahtoivat Carterista tuntua, ja Sandro Vanninin huikeat valokuvat tuovat ihailtavaksi hauta­esineiden pienimmätkin yksityiskohdat.

Nauti loisteliaasta kuvamatkasta menneeseen.

Tutankhamon oli yksi muinaisen Egyptin Uuden valtakunnan faaraoista. Hän hallitsi kerettiläiskuningas Akhenatenin jälkeen 18. dynastian aikana noin vuosina 1336–1327 eaa. (tai 1334–1325 eaa.). Hänet tunnetaan nykyisin erityisesti vuonna 1922 löydetystä poikkeuksellisen hyvin säilyneestä haudastaan. Vuosi 1922 oli merkittävä, sillä tuolloin Howard Carter ja lordi Carnarvon löysivät Tutankhamonin haudan Kuninkaiden laaksosta. Hautavarustus oli yksi parhaiten säilyneitä, ja nyt Tutankhamon-arvoteos tuo aarteet lukijoiden ihailtavaksi upean kuvituksen ja asiantuntevan tekstin voimin.

Tekijät

Tohtori Zahi Hawass on aikamme tunnetuimpia egypto­logeja. Hänen johdollaan on löydetty Gizan pyramidinrakentajien haudat ja Bahariyan keitaan Kultaisten muumioiden laakso sekä tunnistettu Hatshepsutin muumio. Sandro Vannini on arvostettu valokuvaaja, joka on ollut keskeinen tekijä Egyptin ainutlaatuisen arkeologisen aineiston dokumentoinnissa jo 20 vuoden ajan.

Kirja toimitetaan upeassa 
kluuttiselkäisessä lahjakotelossa. Lahjakotelossa kluuttiselkä ja nostonauha
koko 263 x 350 x 48,5 mm

Painettu 1750 numeroitua kappaletta

Kirjan koko: 289 x 208 mm
Sivumäärä: 296 s.
324 kuvaa, 26 upeaa, avautuvaa taitelehteä
Sidottu koviin kansiin (puoliranskalainen sidos) • kultafoliointi, kiiltävä laminointi, pyöreä selkä
Suomentaneet Heidi Tihveräinen ja Lauri Sallamo
ISBN 978-952-040197-9

________________________________________________________________________________________________________

ALVAR AALTO
Arkkitehdin vuosikymmenet
Esa Laaksonen

Tänä vuonna on kulunut 120-vuotta Alvar Aallon syntymästä, ja tällä arvoteoksella 75-vuotias Kustannusosakeyhtiö Tammi juhlistaa suomalaista arkkitehtiä, arkkitehtuuria ja kulttuuria.

Lähde Alvar Aallon tarinan ja töiden kautta matkalle suomalaiseen kulttuurihistoriaan.

Onko kaikki jo Aallosta kerrottu, vai löytyykö vielä jotain? Tätä kysyi teoksen tekijä Esa Laaksonen itseltään ryhtyessään suunnittelemaan arvoteosta Alvar Aallosta. Pian vastaus oli selvä: maamme kuuluisimmasta arkkitehdista on vielä paljon kerrottavaa. Esimerkiksi kattavaa ja ajantasaista julkaisua Aallon rakennuksista ei ole toistaiseksi ilmestynyt. Useista yksittäistä rakennuskohteista löytyy kirjallisuutta, mutta laajaa Aalto-julkaisua ei Göran Schildtin elämänkertatrilogian jälkeen ole kirjoitettu (1980-luvulta, Ruotsi). Alvar Aalto – Arkkitehdin vuosikymmenet – arvoteos lähestyy Aallon laajaa elämäntyötä arkkitehtuurista arvioita paljon kirjoittaneen arkkitehdin näkökulmasta. Teos kuvaa Alvar Aallon suunnittelemia kohteita mutta myös kulttuuri- ja yhteiskuntaelämämme sekä Aallon elämän risteämäkohtia ja hänen tuntemiaan kiinnostavia henkilöitä.

Aallon elämäntyö on laajuudessaan häkellyttävä: työluettelossa on noin 500 rakennusta, asemakaavaa tai muuta suunnitelmaa. Lisäksi tulevat vielä kaikki projektikohtaiset ja sarjatuotetut huonekalut, valaisimet, kynttilänjalat, kankaat, korut ja lasituotteet. Hän ehti myös kirjoittaa, maalata tauluja ja tehdä useita julkisia veistoksia, hautamuistomerkkejä ja puukokeiluja.

Kirja perustuu laajaan lähdeaineistoon, niin Schildtin kirjoihin kuin Arne Hästeskon (aiemmin Heporauta) teoksiin. Kuvamateriaalina on runsaasti aiemmin julkaisematonta aineistoa, mukaan lukien pohjapiirroksia. Kirjassa julkaistut uudet valokuvat Aalto-kohteista on ottanut valokuvaaja Kimmo Taskinen.

Arvoteos luo optimaaliset puitteet upealle ja laajalle (yli 700 kuvaa) kuvamateriaalille.

Tämä ainutlaatuinen teos kokoaa niin työt kuin tarinan niiden tekijästä mahtavaksi lukupaketiksi. Kirjan tekijänä Alvar Aalto -akatemian johtaja, arkkitehti Esa Laaksonen.

Kirjan koko: 280 x 320 mm
Sivumäärä: 540 s.
Kuvitus: yli 700 kuvaa
Teos on sidottu koviin ylivetokansiin, kluutti, foliopainatus.
Painettu taidepainopaperille.
Kansi, kirjan graafinen suunnittelu ja taitto: Timo Jaakola
Kuvien reproduktio: Kari Lahtinen
Painettu 2750 numeroitua kappaletta Porvoossa 2018. Toimitukset alkavat vko 26/2018.
ISBN 978-951-31-9514-4

_____________________________________________________________________

Tiedustelulentäjät
Suomen sodissa 1918–1945

Ainutlaatuinen numeroitu arvoteos ilmatiedustelusta Suomen ja sen lähialueiden sotatoimialueilla

• Kokoava yleisesitys Suomen Ilmavoimien tärkeimmän mutta vähiten ­tunnetun ­lennoston ­historiasta
• Maa- ja meritiedustelu, rintamien lähitiedustelu, Päämajan kauko­tiedustelu, ­ilmavalokuvaukset, kartoituslennot, vakoilulennot, häirintä- ja propaganda­tehtävät, sissilennot, tykistön tulenjohtolennot
• Saksan ja Venäjän–Neuvostoliiton ilmatiedustelu Itämereltä Jäämerelle
• Taustana 100 vuotta täyttäneiden Suomen Ilmavoimien ja Puolustus­voimien historia sekä tiedusteluilmailun historia 1700-luvun tähystyspalloista tiedustelu­lennokkeihin
• Kuvatoimittajana palkittu legendaarinen ilmailutoimittaja Kalevi Keskinen
• Kirjoittajana tietokirjailija, suomentaja ja kustannustoimittaja FM Elias Salminen
• Lähes 800 kuvaa, yli 600 sivua
• Tekijöiltä on aiemmin julkaistu arvoteokset Suomen panssarisota ja Pommitus­lentäjät Suomen sodissa 1918–1945

Tiedustelulentäjät Suomen sodissa 1918–1945 päättää Tammen arvo­teos­kolmikon Ilmavoimien lennostolajeista, joita itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä oli kolme: hävittäjä-, pommitus- ja tiedustelulennostot
Tiedustelulentäjien työ vaikutti ratkaisevasti kaikkien kolmen puolustushaaran pärjäämiseen kaikissa sodissamme
1918–1945. Silti yleisesitys ilma­tiedustelun vaikutuksesta Suomen sota­toimiin on puut­tunut. Hävittäjä­lentäjien ilma­­taistelusuorituksia pudotus­tilastoineen on käsitelty runsaasti eri medioissa ja pommituslennostonkin aikaansaannoksia on kerrattu ja tutkittu. Sen sijaan kolmas keskeinen, alku­peräisin ja tehtävissä moninaisin lennostolaji ei ole saanut ­ansaitsemaansa huomiota.

Tiedustelutehtäviin usein yhdistettiin häirintäpommitus ja propagandan pudotus eli ”lentolehtisten heitto”. Näkötähystystä täydensi ilmavalokuvaustiedustelu, jota suoritettiin tykistön ja pommituslennoston maalitiedustelua ja sotilaskartoitusta varten. Tärkeä sivutehtävä oli lentotähysteinen tulenjohto. Tiedusteluilmailun erikoislajeja olivat rauhan­ajan vakoilulennot ja sodanajan sissilennot.

Alkuperäisaineistona on käytetty tiedustelu­yksiköiden sotapäiväkirjoja, aikalais- ja lehdistölähteinä yli 250:tä artikkelia muun muassa jul­kaisuista Aero (1921–1941), Ilmailu (1941–), rintamalehti Pilven Veikko (1941–1944), Lentäjä (1956–1959) ja ­Suomen Siivet (1968–1973).
Kuvamateriaalin on koostanut ilmailutoimittaja Kalevi Keskinen. Hankkeen käytössä on ollut hänen kotiarkistonsa 8 000 valokuvan yhteydessä oleva tietomateriaali. Sen lisäksi valo­kuvia teosta varten on saatu mm. seuraavilta tahoilta: Puolustus­voimien Kuvakeskus, Sotamuseo, ­Museovirasto, Ilmavoimat, Suomen ilmailu­museo, Suomen Ilmavoimamuseo, Valtion Lento­konetehdas, Arktikum, Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys / K. Marttinen, Bundes­archiv Koblenzissa, ECPAD (Ranskan puolustus­ministeriön arkisto) sekä lukuisilta yksityishenkilöiltä koti- ja ulkomailla.

Tekijät:

Kuvatoimittaja Kalevi Keskinen (s. 1941) tunnetaan yli 50 ilmailuhistoriallisen teoksen suunnittelijana ja lukuisten sotahistoriallisten suurteosten toimittajana. Hänelle on myönnetty Lauri Jäntin säätiön palkinto kunniamaininnalla sekä ilmailutoimittajien Follow Me -palkinto.

FM Elias Salminen (s. 1972) on tietokirjailija ja kustannustoimittaja, joka 2010-luvulla on vastannut Tammen ja WSOY:n sotahistoriallisten arvoteosten toimittamisesta. Salminen on toiminut myös suomentajana, tieteellisenä kirjoittajana ja kustannustoimittanut monia populaarihistorian tietoteoksia.

Kirjan koko: 245 x 340 mm
Sivumäärä: 608 s.
Kuvitus: lähes 800 kuvaa
Teos on sidottu koviin ylivetokansiin, nahkaselkä pintein ja foliopainatuksin, lukunauha.
Painettu taidepainopaperille
Kirjan graafinen suunnittelu ja taitto: Jukka Aalto
Lentokonepiirrokset ja kuvituskuvat: Leslie Quagraine
Patrik Rastenberger on kuvannut esinekuvat keväällä 2017 Suomen Ilmavoimamuseolla
Kuvankäsittely ja repro: Kari Lahtinen
Painettu 2018 numeroitua kappaletta Porvoossa 2018.
Kustannusosakeyhtiö Tammi
ISBN 978-951-31-9414-7


Suomen tasavallan presidentit 1919–2017

Suomen tasavallan presidentit 1919–2017 on laaja ja ainutlaatuinen kokonaisesitys suomalaisista presidenteistä.

Monarkia vai tasavalta?

Sata vuotta sitten ei ollut itsestään selvää, että Suomesta tulisi tasavalta. Suomi itsenäistyi yhteiskunnallisesti sekavissa oloissa. Itsenäisyysjulistus luettiin eduskunnassa 4. joulukuuta 1917, ja eduskunnan hyväksyntä saatiin äänestyksessä joulukuun 6. päivänä 1917. Suomen valtiomuodoksi tuli tasavalta itsenäisyysjulistuksen mukaisesti.

Kansalaissodan aikana ja sen jälkeen kannettiin huolta siitä, että liika demokratia ei ole oikea tie nuorelle valtiolle. Senaatti sai äänestyksessä valtuudet valita Suomen kuninkaan, ja lokakuussa 1918 Suomelle valittiinkin kuningas, saksalainen prinssi Friedrich Karl.  Monarkian kannattajien ajatusten taustalla oli toive siitä, että monarkiana Venäjän uhkaa oli helpompi torjua. Saksan tappio kuitenkin muutti tilanteen ja ensimmäisen maailmansodan voittaneet ympärysvallat asettivat Suomen itsenäisyyden tunnustamisen ehdoksi sen, että saksalaisesta kuninkaasta oli luovuttava. Lopulta tasavaltalainen hallitusmuoto vahvistettiin heinäkuussa 1919.

Presidenttien aika

Suomen presidentti-instituution historia alkaa näin ollen vuodesta 1919, jolloin Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi. Suomalaisen parlamentarismin kivijalka alkoi olla muurattu: presidentin lisäksi myös eduskunnalla oli siinä tärkeä asema.

Presidentin valinta on muuttunut sadan vuoden ja kahdentoista presidentin aikana: ennen vuotta 1994 tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla lukuun ottamatta ensimmäistä presidenttiä Ståhlbergiä, jonka valitsi eduskunta. Kun Suomen valtiosääntöä laadittiin, suunniteltiin presidentin valintaa suoralla kansanvaalilla. Lopulta päädyttiin kompromissiin: valitsijamiesvaali oli suoran kansanvaalin ja eduskunnan suorittaman vaalin välimuoto. Valitsijamiesvaalissa äänestäjät saivat valita 300 valitsijamiestä suhteellisella vaalitavalla, ja sen jälkeen valitsijamiehet valitsivat presidentin. Presidentti on valittu useita kertoja kuitenkin myös poikkeusmenettelyllä, kuten tämän teoksen sivuilta saamme lukea.

Tasavallan presidentin tehtävät ja toimivalta on määritelty perustuslaissa. Näihin kuuluvat hallitusvallan käyttö, ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen, valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään, kansainväliset suhteet, lainsäädäntöasiat, asetukset, virkanimitykset, puolustusvoimien ylipäällikkyys ja presidentin armahdusoikeus.

Keskeisimpinä presidentin valtuuksista voidaan pitää ulkopolitiikan johtajuutta ja puolustusvoimien ylipäällikkyyttä. Presidentin oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin muuttamalla

perustuslakia vuonna 1991, ja presidentin valtaoikeuksia on edelleen kavennettu mm. vuonna 2000 voimaan tulleessa perustuslain kokonaisuudistuksessa ja vuonna 2012 voimaan astuneissa perustuslain muutoksissa. Vuonna 1991 tasavallan presidentin toimikaudet päätettiin rajoittaa kahteen: presidentti voi olla vallassa kaksi kuuden vuoden kautta peräkkäin. Presidentin valtaoikeuksien kaventamisen myötä jotkut ovat jo ehdottaneet jopa koko viran lakkauttamista. Kansalaisten enemmistö vaikuttaisi kuitenkin edelleen arvostavan presidentin roolia edelleen, ja presidentti on merkittävä vallankäyttäjä myös arvojohtajana.

Kahdentoista presidentin valtakausien kautta piirtyy kiinnostava kuva suomalaisen yhteiskunnan kipupisteistä, poliittisten kamppailujen kiivaudesta mutta myös presidentin roolin ja aseman muutoksista. Teos tallentaa merkittävän osan Suomen valtion historiaa ja tuo sen konkreettisesti lukijan ulottuville ainutlaatuisen kuvituksen voimin.

Presidenttien virka-aseman takaa piirtyy kustakin presidentistä inhimillinen kuva. Juhani Suomi on jo useiden vuosikymmenien ajan käsitellyt laajassa kirjallisessa tuotannossaan maamme poliittista lähihistoriaa ja varsinkin itsenäisyydenajan ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Parhaiten hänet tunnetaan presidenttien Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto elämäntyötä ja aikaa käsittelevistä teossarjoista.

12 Suomen tasavallan presidenttiä:

Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952)
25.7.1919-2.3.1925

Lauri Kristian Relander (1883-1942)
2.3.1925-2.3.1931

Pehr Evind Svinhufvud (1861-1944)
2.3.1931-1.3.1937

Kyösti Kallio (1873-1940)
1.3.1937-19.12.1940

Risto Ryti (1889-1956)
19.12.-1940-1.8.1944

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951)
4.8.1944-4.3.1946

Juho Kusti Paasikivi (1870-1956)
11.3.1946-1.3.1956

Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986)
1.3.1956-27.1.1982 (ero 27.10.1981)

Mauno Henrik Koivisto (1923-2017)
27.1.1982-1.3.1994

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (1937-
1.3.1994-1.3.2000

Tarja Kaarina Halonen (1943-
1.3.2000-1.3.2012

Sauli Väinämö Niinistö (1948-
1.3.2012-

Kirjan graafinen asu on yksityiskohtia myöten tarkoin suunniteltu ja toteutettu parhaista materiaaleista.
Tätä teosta on painettu 2500 numeroitua kappaletta Porvoossa 2018.
Kannessa on kirjan nimi ja folioituna Suomen vaakuna.

Kirjan koko: 320 x 280 x 35 mm
Sivumäärä: 408 s.

 


Arvoteokset

Werner Söderström Osakeyhtiö

Myynti ja markkinointi:
Myyntipäällikkö Suvi Gardemeister
[email protected] | 010 5060 153

Käsikirjoitusideat:
Tietokirjallisuuden toimituspäällikkö Kati Lampela
[email protected] | 010 5060 331

Asiakaspalvelu

Puh. 010 5060 333 | Avoinna arkisin ma klo 10–17, ti–pe  klo 9–15

Soitto lankapuhelimesta 0,0828 €/puhelu + 0,0595 €/minuutti. Soitto matkapuhelimesta 0,0828 €/puhelu + 0,1704 €/minuutti.

Lönnrotinkatu 18 A, 00120 Helsinki
PL 410, 00101 Helsinki
[email protected]